ylapalkki.JPG (19074 bytes)

Etusivu

Alkusanat

Killan toiminta

Jäsenet

Perhot

Kuvagalleria

Kuusingin Kuningas Taimen-kilpailu

Linkit



Kalaseurat: Vaellustaimenten emokalaparvet säilytettävä omassa tautivapaassa vesistössään

Vastine: Luken johtaja Eeva-Liisa Ryhäsen kirjoitus Koillissanomissa 30.5.2016 s. 12

1) Kuusamon Kitkajoen Käylän laitoksella olevat koskiensuojelulailla suojellun Kitkan-Koutajoen vesistön endeemisten (Jääkauden jälkeen makeaan veteen loukkuun jääneiden) meritaimenkantojen geenipankki & emokalaparvet (Oulanka/Savina, Kitka ja Kuusinki) säilytettävä omassa tautivapaassa vesistössä. Muistutatamme Luonnonvarakeskukselle (Luke) että Kitkan-Koutajoen vesistöön ei saa tuoda muualla kaloja, vettä – tautiriskien johdosta. Tämä koskenee Lukeakin.

2) Korostamme että on järkevää jatkaa toimintaa hyvin toimivalla perinteisellä laitoksella, jossa arvokkkaat taimenkannat ovat omassa vedessä – missä ne samalla ”kotivesistönsä veteen” leimaantuvat.

3) Kitkajoen Käylän laitoksella olevat Suomen arvokkaimmat vaellustaimenkannat on säilytettävä turvaamaan ja palvelemaan koko Suomen ja Venäjän puolen vesistön tarpeita ihan varovaisuus periaatteen mukaan, kun samaan aikaan Venäjällä liika-, verkko- ja salakalastus on lisääntynyt Olangajoella ja Pääjärvellä.

4) Kuusamon kaupunginvaltuusto on yksimielisesti päättänyt selvittää yhdessä muiden toimijoiden kanssa Kuusingin piilijoen ennallistamisen ja samalla Kuusingin vaellustaimenten palauttamisen koko Järvi-Kuusamon vesistöön aina Kuusamojärveä myöten. Tähänkin projektiin tarvitsemme Käylän laitoksen Kuusingin kannan pienpoikastuotantoa – omassa vesistössä. Tavoitteemme on toteuttaa Kuusingin Piilijokiprojekti ennen perhokalastuksen MM-kisoja yhdessä ELY-keskuksen, kaupungin, vesialueidenomistajien ja Ympäristöministeriön kanssa. Voimayhtiössäkin on suhtauduttu hankkeeseen varovaisen myönteisesti.

5) Kuusamon elinkeinoyhtiö Naturpoliksella on tärkeä Käylän toimintaa ja vesistöarvoja turvaava suunnitelma Kitkan-Koutajoen vesistön uhanalaisten raakku- ja taimenkantojen turvaamiseksi EU:n Life projektilla.

6) Käylän laitos toimii myös geenipankkina ja emokalaparvena uhanalaisella Ylä-Kitkajoen ja Kitkajärven järvitaimenelle. Käylän laitoksen mäti- ja pienpoikastuotantoa tarvitaan myös Kitkajärveen laskevien purojen ja jokien taimenkantojen mäti- ja pienpoikasten tuki-istutuksiin. Tämäkin kanta tulee olla omassa vesistössään.

7) Lisäksi selvitellään mahdollisuuksia saada Pistojoen järvilohikanta Virmajoelta Käylän laitokselle, jotta Pistojoen latvavesiin Joukamo- ja Muojärveen voitaisiin tuki-istuttaa Pistojoen järvilohta.

8) Käylän laitoksen jatko on turvattava Luken perusrahoituksella, Kuusamon kaupungin / Naturpoliksen

raakku-taimen hankkeilla, ja kalastusmatkailun lupamaksuilla (vesialueiden omistajat) sekä Kuusamolaisten yrittäjien yhteistukirahoituksella.

9) Käylän laitosta ei saa yksityistää koska silloin arvokkaat taimenkannat voivat jäädä laitoksella pienrooliin tai poistua kokonaan. Käylän laitos tulee säilyttää arvokkaiden vaellus- ja järvitaimenkantojen sekä Pistojoen järvilohen emokalayksikkönä.

10) Luke voi etsiä säästöä uudelleen järjestelemällä ylätason hallintoaan - ei

lakkauttamalla / yksityistämällä Suomen tärkeimpien vaellustaimenkantojen geenipankkeja ja emokalaparvien tukilaitoksia. Kuusamon vaellustaimenet ovat tärkeämpiä – ja ne tulee säilyä omassa vesistössään. Piste.

”Yksi kaikkien ja kaikki yhdessä vaellustaimenten puolesta”

Tero Lämsä, puheenjohtaja, Siilasmajan Kilta ry
Rauno Veteläinen, puheenjohtaja, Kuusamon Uistinseura ry
Jouni Ronkainen, puheenjohtaja, Kuusamon perhokalastajat
Tuomas Jokelainen, puheenjohtaja, Rupakiven Ritarit

 

siilasmajankilta@koillismaa.fi
alapalkki.JPG (8562 bytes)