ylapalkki.JPG (19074 bytes)

Etusivu

Alkusanat

Killan toiminta

Jäsenet

Perhot

Kuvagalleria

Kuusingin Kuningas Taimen-kilpailu

Linkit



Käylän kalanviljelylaitoksen tulevaisuus vaellustaimenten geenipankkina turvattava

Kuusamon kalastusseurat vaativat, että Kitkajoen Käylän kalanviljelylaitoksen tulevaisuus Kuusamon arvokkaiden vaellustaimenten geenipankkina ja kestävän kalavedenhoidon pienpoikaskasvattamona on turvattava ministeriön päätöksellä ja kuusamolaisten toimijoiden yhteistyöllä.
Käylän kalanviljelylaitoksen Kitkajärven, Kitka-, Kuusinki- ja Oulanka/Savinajoen taimenkannat ovat Suomen arvokkaimmat vaellustaimen kannat. Kitkajärven järvitaimenkanta on uhanalainen ja Kitkajoen Jyrävän vesiputouksen alapuolisten Kitka-, Oulanka/Savina ja Kuusinkijoen vaellustaimenet ovat käytännössä jääkauden jälkeen makeaan veteen loukkuun jäänyt meritaimenkanta, joka nousee Venäjän Pää- ja Paanajärvistä Suomen puolen jokiin (Kitka, Kuusinki, Oulanka/Savina) pelkästään kudulle (mahalaukku surkastunut ja käyttäytyminen meritaimenten tapaan). Aiheesta on tutkimuksen kirjoittanut Mare Saraniemi: ”kudulle nouseva Oulangan taimen”. Näiden erityisten ja uhanalaisten taimenten geenipankit, emokalaparvet tulee jatkossakin säilyttää omassa vesistössään – joka on vieläpä tautivapaa.
Suomen Luonnonvarakeskuksen (Luke) yritys pitkäaikaisen Käylän kalanviljelylaitoksen lakkauttamiseen osoittaa täyttä ymmärtämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä Kitkan-Koutajoen vesistön arvokkaita vaellustaimenkantoja ja niiden kestävää kalavedenhoitoa sekä paikallisten kalastusnautintaa sekä kehittyvää kalastusmatkailua kohtaan. Päätös on erityisen käsittämätön myös siinä suhteessa, että kuusamolaiset haluavat kaupunginvaltuuston yksimielisellä päätöksellä selvittää Kuusingin Piilijoen ennallistamisen ja siten Kuusingin vaellustaimenten runsaamman palauttamisen yläpuoliseen Järvi-Kuusamon vesistöön: Kuusamon kaupunginvaltuuston yksimielinen budjettipäätös kaupungin elinvoimaohjelma osioon:
”vesistöjen vaaliminen ja kalastusmatkailun kehittäminen: Aloitetaan selvitys Kuusingin kanavan ja voimalaitoksen ennallistamisesta. Tavoitteena saada Kuusinki, Kuusamon kalastusmatkailun eturinne luonnontilaan, joka parantaa koko vesistön virkistyskäyttöä, kalastus- ja matkailukäyttöä sekä ainutlaatuisen vaellustaimenen tilaa.”

- Kuusamon kaupunginvaltuusto 7.12.2015 -

Kuusingin Myllykosken voimalaitoksen sivu-uoman Piilijoki -projektilla samalla saadaan Kuusingin virtaus ”luonnontilaan” pois Myllykosken voimalaitoksen aiheuttamalta päivittäiseltä ”humppaamiselta”, joka jatkuu Kuusingilla kesät talvet. Tämä virtauksien katkoontuminen, pikasulut ja häiriöt haittaavat kalakantoja erityisesti talvisin mutta myös hellekesinä. ELY keskus lausui syksyllä 2015, että Kuusingin voimalaitos haittaa joen taimenten luonnonkudun ja poikasten selviytymistä erityisesti talvisaikaan. Kesäisin Myllykosken voimalaitos on ollut myös Ukkosen salamaniskujen aiheuttamista häiriöistä johtuen täysin kiinni miltei joka kesä, viimeksi kesällä 2015. Helteillä joen lähes kuivuminen aiheuttaa merkittävää haittaa ja rasitusta joen kaloille, aiheuttaen jopa sen, että vaellustaimenet pakenevat joen vedenpinnan jyrkän laskun johdosta takaisin alavirtaan ainaVenäjälle saakka ja pienpoikaset jäävät loukkuun kuivuvan ”minimivirtaama” uoman vesipoteroihin. Kuusingin jatkuvat ongelmat aiheuttavat myös joen kalastusmatkailun olosuhteiden ja yleistä imagon heikkenemistä. Painotamme, että haluamme toteuttaa Kuusingin Piilijoki -projektin ennen perhokalastuksen MM-kisojen järjestämistä Kuusamon Kuusingilla (vuonna 2020), jolloin voimme yhdessä ylpeästi esittää että Kuusamon suurtaimen jokia hoidetaan pitkäjänteisesti ja Kuusingin vaellustaimenten elinolosuhteita parannetaan päästämällä ne takaisin myös Järvi-Kuusamon vanhoille kutualueille. Tähänkin projektiin tarvitsemme pitkäjänteisesti aina 2020 -luvulla Käylän laitoksen tuottamia Kuusingin kantaa olevien vaellustaimenten tuki-istutuksia. Lisäksi haluamme, että jatkossakin Käylän laitos tuottaa pitkäjänteisesti, vuosittain, vaellustaimenten pienpoikasten tuki-istutukset Kitka-, Kuusinki-, Oulanka- ja Savinajokiin, millä omalla pienellä osalla kompensoidaan, luonnonkudun lisäksi, rajan molemmin puolin kalastuksessa, salakalastuksessa sekä luonnon rasituksessa (koskelot, minkit jne) tapahtuvaa poikashävikkiä. Rasvaevättömien taimenten pienpoikasten pitkäjänteinen tuki-istuttaminen on tärkeää varsinkin nyt kun Venäjäkin on nyt myöntänyt voimakkaan Pääjärven ammattikalastuksen ja Olangajoen salakalastuksen. Meidän tulee tässä tilanteessa vain jatkaa pienpoikasten tuki-istuttamista niin pitkään kun yhteisellä rajat ylittävällä kalastussäännöllä saadaan kalastuksenvalvonnan ja valistuksen avulla liika- ja salakalastus kuriin ja virkistyskalastus kestävälle tasolle, molemmin puolin rajaa. Kuusamon puolella on hoidettava kestävästi taimenkantoja kalastusrajoituksilla ja tuki-istutuksilla sekä säilytettävä mm. Kuusingin ja Oulangan yhtenäislupa-alueet yhteisine kalastussääntöineen.
Rajat ylittävien suurtaimenjokien lisäksi painotamme, että Käylän laitoksella tuotetaan mm. Kitkajärven uhanalaisen taimenkannan pienpoikasia Kitkajärveen laskeviin jokiin ja puroihin sekä Ylä-Kitkajokeen. Tarvitsemme jatkossakin näitä pienpoikasten rasvaevättömiä tuki-istutuksia Kitkajärviin laskeviin jokiin ja puroihin (kuten posiolaiset tekevät) ja suurtaimenjokiin sekä Järvi-Kuusamoon (kuten Kuusamon Kirkonkylän kalastuskunta esimerkillisesti tekee). Ruotsista voi hakea esimerkkiä siitä kuinka hyvin on kalakantoja kestävästi hoidettu rasvaevättömien taimenten pitkäjänteisellä pienpoikasten tuki-istuttamisella. Ruotsin suurilla järvillä (Vänern ja Vättern) järvillä ja niihin laskevissa joissa hoidetaan runsailla taimenten tuki-istutuksilla (rasvaevättömillä) kalakantoja, niihin laitetaan jopa 300 000 kpl / vuosi. Vänernillä molempia rasvaevällisiä ja rasvaevättömiä taimenia on ennätysmääriä, siten Kuusamossa vuosittain laitetut 10 000 – 15.000 kpl / per jokialue taimenten pienpoikasten tuki-istutuksiin on mitätön määrä (vrt. Merikarvianjoen 70 000 – 90 000 kpl). Vaadimmekin, että Kuusamossa jatkossakin laitetaan tuki-istutuksiin edes tämä määrä n. 15 000 kpl / per jokialue / per vuosi. Käylän laitoksen altaat voidaan muuttaa ns. virikealtaiksi, joilla ”opetetaan” taimentenpoikasia kohtaamaan jokien luonnollisia haasteita. Tuki-istutettavien poikasten lisäksi voidaan kokeilla luonnonvaralammikoita ja mätirasioita, muttei riskillä pelkästään erikseen niitä. Muistutamme että viime kesänä 2015 saatiin Kitkajoesta ja Kuusingista jo useita ns. rasvaevättömiä nousutaimenia, jotka pääsivät ennätystulvien johdosta Venäjältä nousemaan ohi Pääjärven ja Olangajokisuun verkkojatojen. Samalla tavalla kun rasvaevällinen ja rasvaevätön taimen ui verkkoihin matalanveden kesinä, kun silloin sitä Venäjän Olangajokisuussa ”voi” helpommin toteuttaa. Mainittakoon, että suurin Kuusingin Paljakasta saatu rasvaevätön kirkas nousutaimen oli yli 4kg kesällä 2015, jolloin Kuusingista ja Kitkajoesta saatiin korkean tulvaveden johdosta paremmin taimenia. Yleisesti on todettava, että tarvitsemme luonnonkudun turvaamisen, kalavedenhoidon; joki- ja purokunnostukset sekä maltillisten kalastusrajoituksen lisäksi rasvaevättömien taimenten pienpoikasten tuki-istuttamista myös Kitkajärven laskeviin jokiin ja Järvi-Kuusamon vesistöön.
Toivomme Ympäristö- ja maatalousministeri Kimmo Tiilikaisen väliintuloa, perehtymistä vierailulla kuusamolaisiin erityisolosuhteisiin muun muassa Kuusingin Myllykosken voimalaitoksen sivujoen Piilijoen kunnostamiseen ja Käylän kalanviljelylaitokseen. Toivomme että keskustalainen maaseudun ja ympäristön superministeri ymmärtää arvokkaille kalakannoille, vesistöille ja paikallisille sekä kalastusmatkailun kehittymiselle tärkeän Käylän kalanviljelylaitoksen arvon ja kumoaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) käsittämättömän Käylän kalanviljelylaitoksen lakkautuspäätöksen. Kuusamolaisten kaikkien toimijoiden kalastusseuroista, vesialueidenomistajiin, yrityksiin ja kaupunkiin tulee yhdessä varmistaa ja tarvittaessa rahoittaa yhdessä Luken kanssa Käylän kalanviljelylaitoksen tulevaisuus. Käylän kalanviljelylaitoksen sadantuhannen euron käyttökustannukset eivät ole Kuusamon isossa kuvassa mitään, kun ymmärretään se, että Naturpoliksen tutkimuksen mukaan suurtaimenjokien ja järvien kalastusmatkailu tuo Kuusamon 1-2 miljoonaan euroa suoraan ja välillisesti vuosittain. Kaikkien vesialueidenomistajien tulee myös lupatuloistaan, erityisesti suurten taimenjokien alueilta kalastuslain pykälien hengen mukaisesti palauttaa osa lupatuloistaan kalavedenhoitoon. Lupamaksuilla, yrityksiltä kerättäviltä tuilla sekä Kuusamon kaupungin / Naturpoliksen tekemällä raakku ja vaellustaimenten palauttamisprojektilla Kuusingin ja Järvi-Kuusamon alueelle varmistamme yhdessä rahoituspohjaa Käylän laitokselle Luken perusrahoituksen lisäksi. Vaadimme että Kuusamon päättäjät, yrittäjät ja vesialueiden omistajat yhdessä ponnistelevat Käylän laitoksen rahoituksen varmistamiseksi, jotta Ympäristö- ja maatalousministeri Kimmo Tiilikaisella ”on helpompaa” pyörtää Luken käsittämätön Käylän laitoksen lakkautuspäätös. Tämä on Kuusamon kaupunkistrategian ”vesistöjen vaaliminen ja kalastusmatkailun kehittäminen” -linjauksien mukaista toimintaa.
Meidän tulee Kuusamon arvokkaiden vaellustaimenkantojen ja ikimuistoisen kuusamolaisen jokikalastuskulttuurin hengessä yhdessä kamppailtava Käylän laitoksen jatkuvuuden eteen ja pelastettava Käylän arvokas laitos kaikkien jokien vaellustaimenten emokalaparvineen. Haluamme, että vuonna 2020, kun maailman parhaat perhokalastajat ja heidän mukana kansainvälinen ja kansallinen media saapuu Kuusamoon, voimme ylpeästi esitellä jo ennen sotia perustettua ja yhä toimivaa Käylän kalanviljelylaitoksen harvinaisten vaellustaimenten kalavedenhoidon jatkumoa. Ja samalla symbolisesti tuki-istuttaa yhdessä ministeriön, Luken ja Kuusamon kaupungin edustajien kanssa ”luonnontilaisen Kuusingin Piilijoen” yläpuolelle ensimmäiset erät Kuusingin omaa vaellustaimen kantaa nykyisten ja tulevien sukupolvien nauttivaksi.

”Yksi kaikkien ja kaikki yhdessä vaellustaimenten puolesta”

Tero Lämsä, puheenjohtaja, Siilasmajan Kilta ry
Rauno Veteläinen, puheenjohtaja, Kuusamon Uistinseura ry
Jouni Ronkainen, puheenjohtaja, Kuusamon perhokalastajat
Tuomas Jokelainen, puheenjohtaja, Rupakiven Ritarit

 

siilasmajankilta@koillismaa.fi
alapalkki.JPG (8562 bytes)