Etusivu

Alkusanat

Killan toiminta

Jäsenet

Perhot

Kuvagalleria

Koillismaan Kalastusfoorumin keskustelut

Uraaniasiaa

Kalakisat

Vieraskirja

Linkit

Arkisto

Lohi pinnalla Lapin Vapaa-ajankalastajien kevätkokouksessa 2008

Lapin Vapaa-ajankalastajat kokoontuivat viikonvaihteessa kevätkokoukseensa Rovaniemelle. Liki 30-päinen joukko edusti 19 seuraa Inarista, Ivalosta, Kemijärveltä, Keminmaalta, Kemistä, Nammasta, Pellosta, Rovaniemeltä, Simosta, Sodankylästä ja Utsjoelta, joten Lappi oli leveästi edustettuna.

Kokousväki sai ajankohtaista tietoa suoraan tapahtumien keskipisteistä, kun alan kaksi Lapin keskeistä vaikuttajaa, kalatalousjohtaja Pentti Pasanen Lapin TE-keskuksesta ja edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalo Lapin liitosta, esitelmöivät.

Lohiasetuksen ajankohtaisuus nosti lohen päällimmäiseksi. Pentti Pasanen kertoi, että merialueiden perinteinen elinkeinokalastus tulee säilyttää, mutta lohesta saatavaa hyötyä ei voida pitää pelkästään lihan varassa.

Pasanen viittasi Valtiontalouden tarkastusviraston raporttiin, jonka mukaan lohi on kansantaloudellisesti tärkeä matkailukalastuksessa, jossa lohesta saatava hyöty on merkittävästi suurempi kuin ruokana.

Vuosien 2005-2007 varhennetun kalastuksen päätyttyä voimassa on vuosien 1999-2004 rauhoitusajat, joka on Pasasen mukaan hyvä pohja meripyynnin säätelyyn. Ilmeisintä on, että ministeriöltä tulee uusi lohiasetus valtioneuvostoon jo tällä viikolla.

Jaakko Ylitalo muistutti, että nailontekniikka vei lohenkalastuksen merelle. Ylitalo kertasi lohiasetuksen syntyä 90-luvulla ja toi esille sen erinomaisen alkuperäisidean, jossa puolet Pohjanlahdelle vaeltavasta lohiparvesta piti päästä jokiin kutemaan.

Ministeri Hemilän lohiasetus pelasti luonnonlohen 90-luvulla, mutta Jaakko Ylitalo painotti, että lohen uhkatekijät ovat nyt paljon suuremmat kuin tuolloin, jolloin uhkana oli emokalojen vähyys.

Nyt uhattuina ovat lohen poikaset. Vain 1-5% luonnonlohen poikasista jää eloon ensimmäisen merivuoden jälkeen. 90-luvulla luonnonlohen poikaskuolleisuus oli nykyistä paljon pienempi, kun yli neljäsosasta poikasia kasvoi aikuisia kaloja.

Luonnonlohikannat ovat romahtaneet, eikä meripyynnillä ole vuosiin saatu poliittisesti määrättyjä kiintiöitä kalastettua. Ei, vaikka ministeri Korkeaoja saattoi koko lohiparven jälleen pyyntiin 2005-2007.

Ylitalo painotti, ettei Simojoen ja Tornio-Muoniojokien luonnonlohi kestä viime vuosien mukaista meripyyntiä eikä varhennettua kalastusta. Nyt on saatava luonnonlohta suojeleva lohiasetus lähtökohtana ministeri Hemilän vuosien 1996-97 aikarajat.

Torniojoen kalastussääntö piti saada voimaan vuoden alusta. Näin ei käynyt ja näyttää siltä, ettei sitä myöskään tule. Suomen ja Ruotsin näkemyserot ovat suuria, josta johtuen neuvottelut ovat lukkiintuneessa tilassa.

Pentti Pasanen kertoi, että suurin ongelma liittyy sopimusalueen rysäpyyntiin. Perämeren pohjukassa, Haaparannan saaristossa ja Torniojokisuussa lohta pyydetään siikarysillä siianpyynnin nimissä aikana, jolloin siikaa ei juurikaan ole saatavilla.

Sopimukseen pääseminen Ruotsin kanssa on erittäin tärkeää, koska kalastussääntö on osa laajempaa kokonaisuutta, johon liittyy muutakin merkitystä kuin "vain" kalastus. Kalastussääntö voi viivyttää mm. kaivoshankkeita.

Tenon lohi voi paljon paremmin kuin Itämeren alueen jokien lohet ja norjalaisten kanssa vallitsee sopu. Lohen tila on normaalitilassa ja noudattaa normaali vaihtelua ja on nyt kasvussa. Viime kesänä lohta saatiin Tenolta noin 100 000 kg.

Huolestuttavinta on, että suurikokoinen lohi on häviämässä eräiltä latvajoilta, Ies -ja Karajoelta. Näille alueille ollaan suuntaamassa rajoituksia, jossa paikalliset rajoittavat vapaaehtoisesti omaa kalastustaan ja TE-keskus turistikalastusta.

Pentti Pasanen muistutti, että Lapin TE-keskus ja Finnmarken'in fylkesmannen voivat päättää vain ulkopaikkakuntalaisten kalastuksesta Tenolla. Paikallisten kalastuksesta on säädetty erikseen, joten paikkakuntalaisten kalastussäännöstä ei neuvoteltu.

Norjalaiset ovat nostaneet puheenaiheeksi lohen soudussa käytettävien vapojen määrän rajoittamisen. Suomalaisten esittämästä neljästä vavasta ei päästy yhteisymmärrykseen, joten asia on annettu työryhmälle, joka antaa mietintönsä ensi syksynä.

Viime vuonna Boratbockan alueella esiintynyt ristiriita vene ja rantakalastajien välillä estetään siten, että rannaltakalastajat kalastavat Boratbockan alueella päivällä klo 7-19 ja venekalastajat yöllä klo 19-7. Hinnat nousevat nykyisestä, rantakalastuslupa 20 eurosta 25 euroon ja venelupa 35 eurosta 40 euroon vuorokaudelta. Muutoin lupahinnat säilyvät ennallaan.

Jaakko Ylitalo kertoi kalatiehankkeen etenevän niin, että Karihaaran toisesta kalatiestä tehdään päätös 2009. Merkittävää on, että Rovaniemi on nyt näyttänyt vihreää valoa hankkeelle, joka toteutetaan jokivarsien kuntien yhteishankkeena. Hanke rahoitetaan aluerahastosta.

Kalatiehanke liittyy myös osana Kemi-Ounasjokien tulevaan tulvantorjuntaan. Tarkoitus on, että historiasta viisastuneina rakentamisen yhteydessä tapahtuu nyt jotakin positiivista myös kalojen osalta.

Vapaa-ajankalastajat ovat huolestuneita Lapin järvien nopeasti huononevasta tilasta. Pentti Pasanen kertoi, että kalatalousviranomaisen vaikutusmahdollisuudet järvien kunnostamiseen ovat liian pienet. Järvien kunnostaminen on työlästä ja pitkäkestoista.

Lapin TE-keskuksella on vesien kunnostamiseen vain 50 000 euron vuosittainen määräraha, joka ei mitenkään riitä järvien kunnostukseen. Järvien kunnostamisen lähtökohtana voi olla vain talkootyö, mitä suurempi järvi, sitä suurempi savotta.

Lapin Vapaa-ajankalastajat ry:n puheenjohtaja Jorma Kaaretkoski muistutti, että myös Lapin järvien valkolihaiset kalat ovat arvokas luonnonvara, josta tulee pitää huolta. Lapin Vapaa-ajankalastajilla on kaksi hoitokalastusloukkua, jotka ovat seurojen vapaassa käytössä.

Siilasmajan Kilta ry Kuusamosta palkitsi Lohiadressin ja sen taustavoimat, pohjoiset vapaa-ajankalastajapiirit, Tornio-Muoniojokiseura ry:n ja Villilohi ry:n luovuttamalla kokouksessa Kutulohi-palkinnon.

Palkinnon perusteina Siilasmajan Kilta ry mainitsee: "Pitkälti Lohiadressin ansioista vaelluskalakantojen statuksen parantaminen, suojelu ja kestävän kalastuksen edistäminen sekä kalastuslain uusiminen nousi aina uuden eduskunnan Hallitusohjelmaan ja yleiseen valtakunnalliseen keskusteluun.

Kilta haluaa tällä kiertopalkinnolla myös kannustaa muita tahoja tekemään töitä Suomen vaelluskalojen statuksen parantamiseksi, kestävän kalastuskulttuurin edistämiseksi. Tarvetta on kahlittujen porttien aukaisussa ja kutuvesistöjen palauttamisessa.

Itämerentila on kriittinen. Itämeren rehevöitymistä, raskasmetallikuormitusta, kemikaaleja ja radioaktiivisten päästöjen määrää ynnä muuta tulee vain karsia ei lisätä. Siis korostan ei lisätä, vaan karsia - kukin voi sitten miettiä mitä tällä tarkoittamme.

Vain siten villilohet jaksavat vaeltaa ja elää meidänkin mentyä. Ja vain siten voi tulevaisuudessa Lapin mies, rannikon kalastajatar tai vain satunnainen ohi kulkija todeta kesäiltana pohjoisen elämän kipinän."

Antti Sorro