ylapalkki.JPG (19074 bytes)

Etusivu

Alkusanat

Killan toiminta

Jäsenet

Perhot

Kuvagalleria

Kuusingin Kuningas Taimen-kilpailu

Linkit

Tervetuloa Siilasmajan Killan verkkosivuille.

Tulemme näiden nettisivujen kauttan antamaan sinulle mahdollisuuden tutustua tarinoiden kautta jo koettuihin antoisiin kalastushetkiin kun jäsenemme tavoittelevat tuota ainutlaatuista ’Paanajärveläistä’ (1) nousutaimenta (2). Kiltalaisia tapaa kesäisin Kitkajoen lisäksi ympäri pohjolan jokia, mutta maailmalla kalastaessaan on kuitenkin kiltalaisten kultaisena ohjenuorana edesmenneen KunniaKaartilaisen Heikki Talalan Linnakallion legengaarisella tulipaikalla viime vuosisadan loppupuolella antama viisaus:

"Kalasta missä kalastat, mutta muista, että pidät Kitkajokea aina Kuningasjokena..."

Tähän lauseeseen on kiteytetty hyvin pitkälti Kiltalaisten suhtautuminen Kitkajokeen.

Siilasmajan killan logossa on uistin- ja perhovapa, sekä Jyrävän kuusenhavut lehvinä perinteisen Jyrävän tulipaikan wanhoista isäntäkuusista. Nämä jyhkeät Jyrävänniemen isännät ovat nähneet vuosien soljuvan Kitkajoen virran lailla kalavesillämme. Tätä Kitkajoen kalastushistorian loputonta virtaa kilta pyrkii taltiomaan myös tuleville sukupolville.

Killan tärkeimpänä perustamisen tarpeena oli kuitenkin kasvava huoli siitä, pystymmekö säilyttämään näiden hienojen ja harvinaisten taimenjokien kalastusmahdollisuudet myös tulevien sukupolvien koettavaksi. Kantavana ideana oli saada kestävän kalastuksen ajatus näkymään niin kalastussäännöissä kuin kalavedenhoidossa sekä kalastuskulttuurissa. Tässä kuitenkin tarvitsemme teidän kaikkien jokikalastajien tukea ja yhteistyötä.

Kiltalaiset tuntevat osaltaan vastuunsa kalavesillä ja vapaaehtoistyönä suoritettavaan kalastuksenvalvontaankin on värväydytty innokkaasti killan riveistä ja lukuisat on ne kerrat, kun kiltalaisia on osallistunut Kuusamon Ison kalastuskunnan järjestämiin kalankantotalkoisiin, jolloin on kannettu repuissa luonnonkantaa olevien taimenen ja harjuksen pienpoikasia jokialueille. Poikasistutukset ovatkin tärkeä tukitoimenpide luonnossa tapahtuvan kudun ohessa. Sillä lisääntynyt kalastus Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin kuormittaa kalakantoja tällä hetkellä ehkä enemmän kuin koskaan.

Kalakantojen säilymiseen kestävän kalastuksen mahdollistamalla tasolla on vaadittu monipuolisia toimia, joita Iso Kalastuskunta yhteistyössä kalaseurojen, sekä tutkimuslaitoksien kanssa on toteuttanut. Laaja-alaisen eri toimijoiden yhteistyön kautta ja kestävän kalastuksen logiikan mukaisten kalastussääntöjen johdosta Kuusamon jokialueiden tilanne näyttää valoisemmalta, kuin vuosiin.

Valitettavasti ei hyvää ilman jotain huonoakin, viime vuosien positiivisista tuulista huolimatta on silti yhä ilmassa uhkatekijöitä, niin pieniä kuin suuria, jotka voivat olla haittana taimenjokien kalakantojen kestävälle kalastamiselle. Vesistöjen likaantuminen on ollut merkille pantavaa koko Kitkan vesistössä, tästä konkreettisena esimerkkinä mainittakoon Kitkajoen vakava limaantuminen ja rehevöityminen viime kesien aikana. Lisäksi ilmastonmuutoksen tuomat liian pitkät hellejaksot voivat altistaa kylmän veden lohikalat, kuten taimenet ja harjukset, yhä suuremmalle stressille liian lämpimässä jokivedessä. Siten taimenjokien säilymisen puolesta voi toimia myös vähentämällä henkilökohtaisia hiilidioksipäästöjään. Siinä meidän jokaisen päivittäisillä kulutus- ja elintapavalinnoilla on suuri merkitys. 


Ja jotta meillä kalastajilla ei olisi huolta jo riittävästi on eräät monikansalliset kaivosyhtiöt ovat jo suunnittelemassa uraanikaivoshankkeita Koutajoen latvavesiin Kitkajärven molemmille rannoille Kouvervaaraan ja Riisitunturin kylkeen, Ylä-Kitkajoen Säkkilän alueelle sekä Kuusamon ja Sallan rajalle Ylä-Oulankajokivarren Sarvisuvantoon ja Oulangan kylään. Kaikki uraanikaivoshankkeet Koutajoen vesistön alueella on estettävä, koska uraanikaivokset jättäväjät jälkeensä suuret määrät radioaktiivista jätemalmia ja jätevesiä jotka muodostavat pysyvän uhan vielä puhtaan koutajoen vesistön kalastusmatkailun kehittymiselle niin Suomen kuin Venäjän puolella. Koutajoen vesistökokonaisuus on liian merkittävä uhrattavaksi lyhytnäköisten kaivosyhtiöiden voittojen alttarille. Joki- ja järvikalastajat sekä vesialueiden omistajat sekä matkailuyrittäjät ovat jo sanoneet KIITOS EI kaivosyhtiöiden haaveilulle. 

Me haluamme, että Koutajoen vesistön puhtaista kalaisista vesistä voivat myös tulevat kalastajasukupolvet nauttia, eivätkä heidän tarvi vain nähdä radioaktiivisia jätevuoria, avolouhoksia ja saastuneita vesiä. 

Joillamme on siis monenlaisia uhkia. Koetamme olla hereillä niiden suhteen - parhaamme mukaan - jotta me ja tulevat sukupolvet voisimme viettää ikimuistoisia hetkiä jokiemme äärellä. 

Mahdollisten ongelmien ratkaisemisen puolesta on kuitenkin meidän kaikkien jokikalastajien työskenneltävä yhteisesti – meillä jokaisella tulisi olla sen verran vastuuta, että puutumme epäkohtiin, kun niitä jokivarressa havaitsemme. Näin tehdessämme tulemme huomaamaan seuraavilla kalastusreissuillamme, että ’Wanhassa Kitkajoen’ sanonnassa on vinha perä:

"Kun kunnioitat jokea ja teet asioita joen puolesta, niin kyllä joki palkitsee.."

Kokemusrikkaita hetkiä taimenjoille toivottaen..

Siilasmajan killan väki

1 Todettakoon, että Kuusamon taimenjokien taimenet ovat myös merkittävissä määrin kotoisin Venäjän Pääjärvestä, noussen sitten Paanajärven kautta aina Suomen Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijokiin kutuvaellukselle. "Paanajärveläinen" on wanha kuusamolainen käsite.
2 Painotettakoon, vielä Kuusamon jokien taimenkantojen harvinaislaatuista käyttäytymistä. Oulanka,- Kitka ja Kuusinkijokien taimenet ovat alunperin olleet meritaimenia, jotka jääkauden jälkeen jäivät merenpinnan laskun seurauksena ’loukkuun’ makeaan veteen. Tästä muutoksesta huolimatta ne eivät kadottaneet perinteistä viettiään vaan käyttäytyvät yhä samalla tavalla kuin isojen lohijokien sisarensa, kuten Torniojoen meritaimenet, noussen jokiin ainoastaan kutuvaellukselle. Tämä käyttäytymistyyppi poikkeaa siten voimakkaasti muista Suomen makean veden taimenkannoista, jotka tulevat myös syönnösvaellukselle eri vesistöjen jokialueille. Tämä Kuusamon taimenkantojen harvinaisuus ja kalojen tuhansia vuosia vanhat juuret tulisi meidän kaikkien pitää mielessä ja siten myös kunnioittaa taimenia ja niiden elinympäristöä kaikessa toiminnassamme.

 

siilasmajankilta@gmail.com

alapalkki.JPG (8562 bytes)